Metakka - mediataitoja oppimaan

Kuvaaminen

 

Kuvauspäivä aloitetaan luokan yhteisellä toimituskokouksella. Tuolloin käydään ohjaajien johdolla lyhyesti läpi kaikkien ryhmien aiheet ja toimintasuunnitelma (missä kuvataan, ketä haastatellaan jne.) Ryhmille nimetään viimeistään tässä vaiheessa vastuuaikuiset ja kerrotaan oppilaille, kuinka kauan heillä on aikaa haastattelujen ja kuvausten tekemiseen. Jokainen ryhmä käy läpi oman vastuuaikuisensa kanssa haastattelukysymykset, oppilaiden toimintaroolit sekä tarvittavat yksityiskohdat. Tässä vaiheessa on hyvä myös palauttaa mieleen uutisoppitunnilla yhteisesti kootut ohjeet kuvaajille. Editoija toimii kuvauskeikalla kuvaajan apulaisena. Toimittajia voi olla useampikin.

Kuvauspäivinä ryhmät työskentelevät noin kolmen oppitunnin ajan. Työskentelyyn tarvittava aika riippuu toki siitä, kuvataanko koulussa vai liikutaanko koulun ulkopuolella. Ryhmän vastuuaikuinen on oppilaiden mukana koko kuvausvaiheen ajan. Jos mukana on aikuisia ja tarpeeksi kameroita, kaikki ryhmät voivat työskennellä samanaikaisesti.

kuvaus4

Ennen kuin kuvausryhmä lähtee matkaan, on tärkeä varmistaa, että ryhmällä on mukanaan kamera, jalusta, kynä ja paperia, johon on kirjoitettu ennalta suunnitellut haastattelukysymykset. Ennen lähtöä tarkistetaan, että välineet ovat kunnossa ja kaikilla on tarkoituksenmukainen varustus, etenkin jos kuvataan ulkona. Käytännössä usein toimitaan niin, että ensin kuvataan tarvittavat haastattelut ja sen jälkeen mietitään paikan päällä, millaista kuvituskuvaa haastattelukuvien täydennykseksi tarvitaan. Jos valmis uutisjuttu on 2-3 minuutin mittainen, on hyvä kuvata materiaalia vähintään puolet enemmän (ei kuitenkaan yli kymmentä minuuttia), jotta editointivaiheessa on mahdollisuus tehdä valintoja. Juttuihin voi kuvata myös pienen alkujuonnon. Parin lauseen mittainen juontoteksti on hyvä muotoilla kirjallisesti mielellään jo juttua suunniteltaessa ja opetella ulkoa.

kuvausrajattu

Toimittajan kannattaa miettiä yhdessä kuvaajan kanssa haastattelulle hyvä kuvauspaikka (rauhallinen, mutta ei liian kaikuisa) ja kuvakulma. Etukäteen pitää myös päättää, näkyykö kuvassa pelkästään haastateltava vai myös kysymyksiä esittävä toimittaja. Jos kamerassa ei ole ulkoista mikrofonia, on haastattelu kuvattava melko läheltä. Ulkoista mikrofonia käytettäessä pitää varmistaa, että se pysyy kunnolla kamerassa kiinni eikä poimi ulkoisia häiriöääniä. Paikalla oleva editoija voi tarvittaessa pidellä mikrofonia tai kuunnella kuulokkeilla, että äänen laatu on hyvä.

Ennen haastattelun kuvaamista toimittaja kertoo haastateltavalle, mikä on jutun aihe ja missä uutisjuttu on tarkoitus julkaista. Aikuiset haastateltavat usein haluavat myös nähdä kysymykset ja miettiä hetken ennen kuin aletaan kuvata. Toimittajan on haastattelua tehdessään muistettava puhua haastateltavalle eikä kameralle tai mukana olevalle aikuiselle. Kun ohjaaja on varmistanut, että kaikki lapset tietävät, mitä tekevät, hän voi yrittää itse pysytellä taustalla.

Haastattelu2

Haastattelutilanne on usein jännittävä kaikille osapuolille. Ohjaajan tehtävä on luoda mahdollisimman rento tunnelma tilanteeseen ja tehdä selväksi kaikille, että tässä harjoitellaan eikä haittaa, vaikka joku sekoaisikin sanoissaan. Haastattelun voi aivan mainiosti kuvata kahteen tai useampaankin kertaan ja vaikka vaihtaa kameran paikkaa välillä.

Kun haastattelu/ haastattelut on kuvattu, kuvataan vielä riittävästi haastattelua tukevaa kuvituskuvaa. Kuvituskuvien ideoimiseen voi osallistua koko työryhmä. Ohjaaja voi auttaa ideoimisessa esimerkiksi palauttamalla ryhmän mieleen, mitä haastateltava sanoi. Haastateltavan nimi ja titteli on syytä kirjoittaa ylös editointia varten.

Kuvauspäivän työskentelyn lopuksi siirretään kuvattu materiaali kamerasta tietokoneelle tai ulkoiselle kovalevylle. Mitään otoksia ei tässä vaiheessa karsita tai poisteta vaan kaikki kuvattu otetaan talteen. Työryhmän jäsenistä editoija ja kuvaaja voivat vastata tästä työvaiheesta. Jos on aikaa, ryhmä voi vielä katsoa läpi kuvaamansa otokset tietokoneen näytöltä. 

Kuvauspäivän päätteksi ryhmällä pitäisi olla kuvattuna ja tietokoneelle siirrettynä haastattelut, riittävästi kuvituskuvaa sekä alku- ja loppujuonto juttuunsa.

 

Metakka-projektiin osallistuneet Pulpin koulun oppilaat Janni Kauria ja Niko Lautala kertovat miten kuvaaminen ja haastattelu onnistuivat sekä mitä he tässä työskentelyvaiheessa oppivat.